Miksi hakea Joutsenmerkkiä?

Joutsenmerkityille tuotteille on kysyntää.

Kuluttajat ja muut ostajat haluavat yhä enemmän saada tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. He haluavat suosia ympäristön kannalta hyviä tuotteita. Joutsenmerkki on helppo ja luotettava keino valita ympäristön kannalta viisaasti.

Joutsenmerkin vaikutusta ostopäätökseen tutkittiin viimeksi syksyllä 2009¹. Ostotilanteessa 5,8 % kuluttajista tarkistaa aina onko tuotteella tai palvelulla Joutsenmerkki. Vähintään silloin tällöin tämän tekee 59 % kuluttajista. Saman tutkimuksen mukaan 88% suomalaisista tuntee merkin.

Joutsenmerkkiä arvostetaan

Markkinointi&Mainonta-lehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus 2009 -tutkimuksen mukaan Joutsenmerkki on Suomen neljänneksi arvostetuin brändi. Joutsenmerkin edellä ovat vain Fazerin Sininen, Arabia ja Fazer.

Luvanhaltijalle turvallinen ympäristöargumentti

Joutsenmerkki on luvanhaltijalle turvallinen myyntivaltti. Se on puolueeton ja perustuu elinkaaritarkasteluun. Joutsenmerkki on kuluttajaviranomaisten hyväksymä ympäristömerkki.

Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiehet ovat julkistaneet kannanoton ympäristö- ja eettisten väittämien käytöstä markkinoinnissa. Kannanoton mukaan omien ympäristömerkkien ja vastaavien symbolien käyttöä on lähtökohtaisesti vältettävä. Käytettävät väittämät eivät saa johtaa kuluttajia harhaan. Ne on myös pystyttävä osoittamaan oikeiksi.

Merkin luvanhaltijat tyytyväisiä

Joutsenmerkki tutkitutti luvanhaltijoiden tyytyväisyyttä viimeksi vuodenvaihteessa 2007-08². Tutkimuksen mukaan 96 % Joutsenmerkkiyrityksistä suosittelisi merkkiä myös muille yrityksille. Saman verran luvanhaltijoista katsoo, että merkki on yhtä tärkeä tai tärkeämpi osa markkinointia kuin muut sen käyttämät merkit ja 93% uskoo, että heillä on merkki myös 3 vuoden kuluttua.

Luvanhaltijoiden merkistä kokemia hyötyjä:
- imagoetua, myönteistä julkisuutta
- kertoo työntekijöille, asiakkaille ja muille sidosryhmille organisaation ympäristövastuullisuudesta
- lisää uskottavuutta viestintään kustannustehokkaasti
- erottautumismahdollisuuksia
- uusia asiakkaita
- luo asiakasuskollisuutta
- helpottaa ostajien kyselyihin vastaamista

1) Respons Analyse Oslo, marraskuu 2009
2) Reflect, joulukuu 2007 – tammikuu 2008